yleistä

Elämää maalla luonnon ehdoilla. Vauhdin ja kulutuksen hiljentämistä. Haaveena rauhallinen elämä lasten kera. Isoveli syntyi helmikuussa 2013 ja Pikkusisko kesäkuussa 2014.

sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Aika se vaan juoksee...

Tosiaan yli kuukausi edellisestä postauksesta. Huh Huh. Jotenkin ei vaan ole ollut kauheasti aikaa eikä toisaalta mieltä askarruttavia asioita joista postata.

Meillä tuntuu menenvän ihan hyvin. Vauvan möngerrykset mahassa on tuntuneet reilu kolme (tai neljä) viikkoa, en ole enään ihan varma kun en ole mitään mihinkään kirjannut... Mutta kovasti se siellä kaivelee. Täytyy kyllä sanoa että jotenkin odotin että se olisi mukavemman tuntuista kuin miksi se on osoittautunut. Tämä tyyppi ainakin tykkää jotenkin enemmän kaivella mamman sisuskaluja ja virtsarakkoa kuin potkiskella ulospäin mahasta. Ne ulospäin suunnatut potkut on ihan kivan tuntuisia mutta ne sisuskalujen kaivelut saa kyllä joskus haukkomaan henkeä. Ja nyt ollaan vasta vähän yli puolen välin, saa nähdä mitä se sittten on kun tilaa on vähemmän...

Rakenne ultrassa kävimme viikko sitten ja sielläkin kaikki näytti olevan hyvin. Papan ehdottomasta vaatimuksesta sukupuolikin kurkattiin (vaikka vähän salaa toivoinkin että sitä ei näkyisi...) ja hieno pyllistys nähtiin ruudulla ja oikein selvät ulokkeethan siellä oli. Vähän kyllä sitä jo uumoilinkin kun miehen suku on niin poikavaltaista. Mutta pikkujässikkä sieltä on sitten tulossa :)

Mitään suurempia hankintoja ei olla siis vielä tehty. Vanna on hankittu käytettynä, samoin sitteri. Vaatteita katselin ystävän luona ja todennäköisesti sieltä aika paljon niitä otankin kun ne nyt sattuivat olemaan enemmän pojalle suunnattuja :) Ja siinäpä ne sitten taitavat ollakkin. Äitiyspakkauksen taidan ottaa, siellä on kuitenkin niin paljon hyödyllistä tavaraa. Itse ostin sellaista ihanaa kangasta palan jo ennen kuin olin raskaana ja siitä pitäisi jotain erityisen ihanaa tehdä pienokaiselle, en vaan tiedä vielä mitä. Rakastuin vaan siihen kuosiin niin kovasti että päätin silloin jo ostaa sen valmiiksi ja sitten kun on lapsi tulossa niin teen siitä jotain ihanaa. Siinä on tummanruskealla pohjalla värikkäitä, kirjavia sieniä joilla on naamat :D 
Sekä minä että mieheni olemme erittäin taitavia käsistämme joten aika paljon varmasti ja toivottavasti tulee tehtyä itse. Esimerkiksi kehdon mieheni lupasi tehdä vauvalle minun toiveitteni mukaan. Ja se onkin näppärää, koska jos ostaisimme sen valmiina niin siihen pitäisi viritellä kuitenkin jotain suojuksia meidän kissojamme vastaan. Nyt sen voi ottaa jo tekovaiheessa huomioon ja siitä tulee varmasti paljon kauniimpi kuin jälkikäteen viritetyt jutut.

Meillä on tosiaan neljä sisäkissaa jotka varmasti tuovat hieman lisämaustetta tähän lapsen hoitoon. Ja juuri kissojen ison lukumäärän vuoksi kehto on pakko suojata niin etä sinne ei kisut pääse livahtamaan vauvan nukkuessa. Niitä on niin monta että ei voi vaan luottaa siihen että ehtii vahtimaan...
Muutenkin vähän jopa pelottaa että mitä tästä vielä tulee kun yksi kissoista on aika herkkä äänille ja äksy muutenkin, ja toinen on aika arka, niin että näkeeköhän sitä enään sitten ollenkaan vai onko se vaan jossain koko ajan piilossa. Ja sitten on vielä kauhistuksena se että entä jos lapsi onkin allerginen, hui!!
Toistaiseksi olen kieltäytynyt miettimästä mitä sitten tapahtuu jos näin on. Olen vain kovasti jutellut mahalle että allerginen ei sitten saa olla!

Tässäpä nämä kuulumiset tällä hetkellä. Yritän hieman tiiviimmin päivitellä blogia jatkossa. Sekin toki vaikuttaa että ulkona ei enään ole niin kovasti hommia ja metsässä ei tarvi ravata sieniä poimimassa joka päivä!