Vielä yhdessä koossa...

Ihan pikaisesti laitan vaan että täällä vaaputaan vielä ison mahan kanssa ähisten ja puhisten... Supistuksia on jonkin verran, varsinkin kun ponnistelen tuolla lattian rajassa Pojan kanssa leikkimässä. Mutta mitään säännöllistä ei ole vielä ollut. Jonkin verran on myös pientä kipua alavatsassa mutta ei mitään sen kummallisempaa. Saa nähdä kuinka kauan vielä menee...

Toisaalta olen ollut aika tyytyväinen että lapsi ei ole vielä syntynyt, sillä meillä on JÄLLEEN sairasteltu oikein olan takaa. Tällä kertaa ilmeisesti vauvarokko. Kuumetta oli 4 päivää koko ajan 39,5 tai enemmän.Kolmantena päivänä menimme sairaalaan ja lääkärin kehoituksesta annoimme suppojen sijasta oraaliliuoksena buranaa, ja niinhän siinä kävi että kun kuume sitten loppui niin mahakivut alkoi. Olisi vaan pitänyt luottaa siihen omaan tunteeseen että Pojan maha ei kestä sitä. Neljä päivää meni sitten suoraa huutoa itkien kun maha oli niin kamalan kipeä. Närästyslääkkeet auttoivat aina hetkeksi, mutta se oli todellakin vain hetki, ja sitten kivut taas alkoivat. Eli näillä mukavilla eväillä poika oli oikeasti täysin syömättä koko viikon ajan. Maitoa joi juuri sen verran että ei kuivunut, mutta muuten ei ottanut mitään. Edes vesi ei oikein kelvannut, vaikka normaalisti juo innoissaan lasista vettä. Tänään oli ensimmäinen päivä kun Poika söi kunnolla, ja päästiin jo kolmeen kiinteään ateriaan päivän aikana, huh heí. Varmaan arvaattekin kuinka helpottunut olo on äidillä :)

Mutta eipä täällä muuta sen kummallisempaa. Kasvimaalla olen hieman ollut, saa nähdä tuleeko sieltä mitään. Varsinkin kun tuli näin viileät ilmat ja monsuunisateet... Pojan vammaistukihakemuskin pitäisi tehdä mitä pikimmiten, en vaan ole kerrassaan nyt tuon sairastelun aikan jaksanut paneutua siihen. Mikäli bebe ei nyt juuri tänä yönä päätä syntyä niin ehkä huomenna yritän täytellä sitä. Ja juuri tässä hokasin että en ole itselleni pakannut vielä minkään näköistä sairaalakassia. Pojalle on pakattu hoitokassi ja beben vaatteet ja kaukalo on katsottu valmiiksi. Joten kyllä tässä vielä tekemistä piisaa :D

pikakuulumisia

Kello on puoli viisi aamulla ja olen jo keikoillut hereillä jo useamman tunnin... Poika on nukkunut huonosti useamman yön, tuntuu olevan taas refluksi oireita. Onneksi aina hieman helpottaa kun antaa lääkettä, mutta siinä menee kuitenkin yö pilalle kun ensin pitää itkeä kipua monta minuuttia (Mammalla on tällä hetkellä aika pitkät piuhat ja älyäminen siitä että mikä mahtaa olla vialla tulee toooosi hitaasti. Varsinkin öisin...) ja sen jälkeen on pakko laittaa valot ja nousta sängystä pois jotta saa lääkkeen nieltyä. Nukahtaminen uudestaan vie tietysti sitten puolesta tunnista reiluun tuntiin. Itse nukun huonosti tällä hetkellä ja kun herään sitten tuohon pojan itkeskelyyn niin en vaan saa uudestaan unta. Niinpä täällä on yksi yökukkuja joka mm. hoitelee firman paperiasioita aamuyöstä ja keksii järjestellä valokuvia koneella oikeisiin kansioihin.

Muutama päivä sitten oli neuvolalääkäri jossa tehtiin vielä ultra. Kaikki tuntui olevan hyvin mahassa ja vihdoin ja viimein pärähti se sukupuolikin ruudulle, meille on tulossa tyttö! Varsinaista koko arviota en saanut mutta lääkäri totesi että ei sieltä mikään ihan pieni vauva ole tulossa. Huh, toivottavasti ei ole mikään viiden kilon jättiläinen. En ole vielä käynyt pieniä vaatteita läpi kun tiedän että sitä aivan alkupään vaatetta on kovin runsaasti. Tosin nyt kun mietin sitä, niin taitaa ne valitettavasti olla aika sinipainotteisia. Saa nähdä täytyykö tässä nyt vielä lähteä kirppiksille kiertelemään.

Nyt yritän mennä sänkyyn, jos vielä hetken ehtisi torkkua ennen kuin Poika herää.