Niinhän se vuosi vierähti. Tuntuu uskomattomalta että ollaan kohta vuosi taaperrettu tuon mukulan kanssa. Ja vielä uskomattomammalta tuntuu että mahassa möyrii uusi mukkula. Ja se nimenomaan möyrii, liikkeet on nyt tuntunut muutamia päiviä ja toistaiseksi ne on kaikki olleet aika epämukavia, virtsarakon tönimistä ja kaivelua joka lähinnä muistuttaa papakokeen ottamista... Mutta olen siis ennen kaikkea ollut äärettömän onnellinen kuluneena vuonna. Elämä on ollut hyvää. Toki on ollut ikävämpiäkin hetkiä, mutta kuka niitä jaksaa muistella :)
Ja kuten otsikko antaa ymmärtää, meillä ei pahemmin nukuta tällä hetkellä. Pieni mies ei vaan kerrassaan nuku. Hampaita kai tehdään mutta ei se selitä kaikkea nukkumattomuutta. Tällä hetkellä hyvä yö pitää sisällään yhden syötön ja noin 4-5 muuta heräämistä. Pikku mies pyörii ja hyörii unissaan ja herää sitten kun sängyn laita tulee vastaan eikä pääsekkään enään pyörimään. Yleensä riittää että käyn vaan kääntämässä herran oikein päin ja pään tyynylle, ja uni jatkuu. Mutta aina silloin tällöin meitä ilahduttaa myös mystinen kahden tunnin huuto. Sille ei kerrassaan ole mitään näkyvää syytä enkä ole vielä keksinyt miten sen saisi loppumaan. Ei auta maitopullo, ei syli, ei laulut, ei valojen sytyttäminen, ei kerrassaan mikään. Itku loppuu sitten kun poika on niin väsynyt että nukahtaa nyyhkyttäen. Onneksi näitä on hyvin harvoin, mutta se yksikin kerta on aina sydäntä särkevä ja hermoja koetteleva. Ja sanomattakin on varmaan selvää että alan olla aika väsynyt kun tätä nukkumattomuutta on kestänyt jo useamman kuukauden. Jos tätä nyt vielä kovin kauan jatkuu niin lähetän pojan joku viikonloppu yökyläilemään sukulaisille jotta saisi edes yhden yön nukkua kunnolla...
Oma olotilakaan ei ole helpottanut yhtään vaikka monesti olen niin toiveikkaasti ajatellut. En päässyt tännekään jouluntoivotuksia laittamaan kun kerrassaan vaan olin niin pahoinvoiva useamman päivän, että tietokoneen avaaminen ei tullut kuuloonkaan. Varmaan tuo univelka vielä jotenkin tuplaa tämän pahoin voinninkin koska hyvän yön jälkeen ei päivällä ole ollenkaan niin paha olla kuin muina päivinä.
Tulipa jotenkin negatiivinen postaus. Ei ollut tarkoitus, sillä olen oikeasti todella onnellinen ja kiitollinen kaikesta mitä minulla on.
Oikein mukavaa ja rauhallista uutta vuotta kaikille!!
Miten olisi unipussi? Meillä otettiin käyttöön vajaan vuoden ikäisenä ja silloin yöt rauhoittuivat. Jäbä tosiaan reuhasi pitkin pinniksen laitoja ja sen vuoksi oli niin levoton. Unipussi tosiaan rauhoitti kun jalat eivät päässeet enää vispaamaan paikasta toiseen.
VastaaPoistaMulla oli mielessä unipussi myös. Harmi vain, että oma poika on samanlainen kuin isänsä; jalat pitää olla peiton ulkopuolella. Pussi olis muuten kyllä käytössä. Hmmm, pitäisköhän leikata siihen jalanreiät. :P
VastaaPoistaTäytyypä kokeilla tuota unipussia. Tunnustan että en edes tiedä mikä unipussi on, mutta eiköhän tuo google osaa auttaa :D
VastaaPoista