Ihan pikaisesti laitan vaan että täällä vaaputaan vielä ison mahan kanssa ähisten ja puhisten... Supistuksia on jonkin verran, varsinkin kun ponnistelen tuolla lattian rajassa Pojan kanssa leikkimässä. Mutta mitään säännöllistä ei ole vielä ollut. Jonkin verran on myös pientä kipua alavatsassa mutta ei mitään sen kummallisempaa. Saa nähdä kuinka kauan vielä menee...
Toisaalta olen ollut aika tyytyväinen että lapsi ei ole vielä syntynyt, sillä meillä on JÄLLEEN sairasteltu oikein olan takaa. Tällä kertaa ilmeisesti vauvarokko. Kuumetta oli 4 päivää koko ajan 39,5 tai enemmän.Kolmantena päivänä menimme sairaalaan ja lääkärin kehoituksesta annoimme suppojen sijasta oraaliliuoksena buranaa, ja niinhän siinä kävi että kun kuume sitten loppui niin mahakivut alkoi. Olisi vaan pitänyt luottaa siihen omaan tunteeseen että Pojan maha ei kestä sitä. Neljä päivää meni sitten suoraa huutoa itkien kun maha oli niin kamalan kipeä. Närästyslääkkeet auttoivat aina hetkeksi, mutta se oli todellakin vain hetki, ja sitten kivut taas alkoivat. Eli näillä mukavilla eväillä poika oli oikeasti täysin syömättä koko viikon ajan. Maitoa joi juuri sen verran että ei kuivunut, mutta muuten ei ottanut mitään. Edes vesi ei oikein kelvannut, vaikka normaalisti juo innoissaan lasista vettä. Tänään oli ensimmäinen päivä kun Poika söi kunnolla, ja päästiin jo kolmeen kiinteään ateriaan päivän aikana, huh heí. Varmaan arvaattekin kuinka helpottunut olo on äidillä :)
Mutta eipä täällä muuta sen kummallisempaa. Kasvimaalla olen hieman ollut, saa nähdä tuleeko sieltä mitään. Varsinkin kun tuli näin viileät ilmat ja monsuunisateet... Pojan vammaistukihakemuskin pitäisi tehdä mitä pikimmiten, en vaan ole kerrassaan nyt tuon sairastelun aikan jaksanut paneutua siihen. Mikäli bebe ei nyt juuri tänä yönä päätä syntyä niin ehkä huomenna yritän täytellä sitä. Ja juuri tässä hokasin että en ole itselleni pakannut vielä minkään näköistä sairaalakassia. Pojalle on pakattu hoitokassi ja beben vaatteet ja kaukalo on katsottu valmiiksi. Joten kyllä tässä vielä tekemistä piisaa :D
Voi rassukkaa! Harmittaa aina, kun ei omia vaistojaan ota vakavasti ja sitten huomaa, että olisikin ollut oikeassa niiden suhteen. No, eipä sitä aina tiedä mitä tehdä. Hyvä, jos nyt ruoka maistuu.
VastaaPoistaTsemppiä kovasti synnärille, milloin sen aika sitten tuleekin. Täällä puhistaan perässä, vaikka vielä on 2 kk laskettuun. Maha painaa jo ja kipeää tekee nostelut. En uskalla edes ajatella aikaa kuukauden päähän, tai sitä myöhemmäksi. ;)
Mä oon ollut ihan positiivisesti yllättynyt kuinka hyvin oon pärjännyt ton mahan kanssa. Varsinkin kun tota meidän jäppistä joutuu nostelemaan niin paljon kun ei vielä itse kävele eikä konttaa. Ja sekin on jännä että mahan koko on senteissä prikulleen sama kuin esikoisen kanssa. Muoto on ehkä vähän eri ja alempana tämä on ollut koko ajan.
VastaaPoistaTsemppiä sulle, on juuri ne tukalimmat viimeiset kuukaudet ja kesän kuumat ilmat (tai ainakin touvottavasti lämpimät ilmat...) edessä. Toivottavasti ei tule hirveästi turvotuksia ja puutumisia.
Kiitos! Tuota turvotusta tosiaan en kaipaile enää tän hikoilun ja mahan kanssa heilumisen lisäksi. ;) Pitää ottaa pahimmille päiville kiinalainen viuhka käyttöön.
Poista